Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Tosiaan huhtikuussa bongasin Biolanin nettisivuilta parvekkeelle/terassille tarkoitetut kasvutikkaat, joihin ideana ihastuin. Löysin tikkaat myynnistä esim. Kodin Terrasta, ja hintaan en todellakaan ihastunut, sillä tikkaat maksoivat siellä noin 200 euroa.

Tikkaat olivat kuitenkin ideana niin toimiva sentti kertaa sentti -kokoiselle parvekkeelleni, että en luopunut ajatuksesta. Siksipä otin puhelun isälleni, joka on kätevä käsistään ja jolta tiesin tikkaiden teon onnistuvan käden käänteessä. Annoin isälle mitat ja sanoin, että toimitus mahdollisimman pian kiitos :)

Noh, mahdollisimman pian tarkoitti tässä tapauksessa elokuun alkua, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Parvekkeelta ei enää tähän aikaan kesästä kovin montaa elävää kukkaa tai kasvia löydy, mutta yrtit sen sijaan löysivät tikkailta paikkansa.

Tikkaat olivat tehty ns. raakapuusta (en tiedä onko oikea termi), jolloin niissä ei ollut mitään pintakäsittelyä. Jotta tikkaat kestäisivät erilaisia sääolosuhteita, ne öljyttiin kahteen kertaan Tikkurilan Valtti puuöljyllä, joka sävytettiin tumman ruskeaksi.

Tikkaat näyttivät saapuessaan tältä, ja olenkin erittäin tyytyväinen (tälläkin kertaa) isän käden jälkeen. Ideana kasvutikkaissa tosiaan on, että hyllyt ovat kahta lukuun ottamatta irrotettavissa, jolloin tikkaista voi rakentaa sen näköiset, kuin itselle on tarpeen.

Angry Birds -kukkaroita

Tuli ommeltua pari kukkaroa Angry Birds -kankaasta, ja kumpikaan ei tälläkään kertaa päätynyt omaan käyttöön. Jospa sitä seuraavan kukkaron tekisi itselle meikkipussiksi, kun kehyksetkin ovat olleet jo vuoden päivät kaapissa odottamassa...

Kukkaroiden ompelu on ihan hauskaa puuhaa, mutta kehysten yhteen puristamiseen en ole keksinyt vielä keinoa, jolla saisi siistiä jälkeä. Pihdeillä olen nämä kukkarot puristanut, ja voimaa siinä saikin käyttää ja kehyksiin jäi jälkiä. Vinkkejä kehysten puristamiseen otetaan siis vastaan!

Tämä oli ensimmäinen ompelemani tuplakukkaro, ja hyvän ohjeen siihen löysinkin täältä. Kukkarosta tuli minun silmääni hieman epäsymmetrinen, mutta saajalleen näytti kelpaavan. Sehän on pääasia. :)

Tein myös toisen ihan yksitaskuisen kukkaron, mutta samasta kankaasta. Tämä onnistui mielestäni tuplakukkaroa paremmin, ja hyvä niin, sillä kukkaro tulee pienelle ystävälleni lahjaksi.

Sisäpussi on tehty samasta kankaasta kuin tuplakukkaron toinen puoli.

Tässä vielä kaava, jota käytin jälkimmäiseen, yksinkertaiseen, kukkaroon. Kaava on tehty 8 cm leveään kukkaronkehykseen ja kaava ei sisällä saumanvaroja.

Ompelukoneelle huppu

Olen joskus monta vuotta sitten ostanut kankaan, josta silloin suunnittelin tekeväni verhot. Noh, ei mennyt kauaa aikaakaan, kun totesin, etten pidä kankaan väristä ja kuosista ollenkaan (ja ihmettelen edelleen, miksi kankaan edes ostin...). Niinpä en ole koskaan verhoja tästä kankaasta ommellut.

Kangas on kuitenkin pyörinyt kaapissa vuodesta toiseen odottaen ideaa, mihin sen voisi käyttää. Nyt muutama päivä sitten sainkin ajatuksen, että teen siitä ompelukoneelleni hupun. Tuumasta toimeen ja tässä huppu onkin sitten valmiina.

Halusin vielä testata taitojani, joten ompelin huppuun Bernina -tekstin. Lopputulos on mielestäni ihan hyvä näin ensimmäiseksi kokeiluksi, vaikka kyllähän parantamisen varaa on vielä paljon. Mikäli vain minun ja Berninan yhteistyö sujuu. :)

Tunnelmia Tampereen asuntomessuilta

Tuli "piipahdettua" (oikeastihan siellä kului monen monta tuntia) asuntomessuilla, joten ajattelin lisätä tännekin messuilta kameraani taltioituneita kuvia. Kokonaisuudessaan asuntomessujen anti oli minulle hieman pettymys, sillä odotin enemmän erikoisia sekä yllättäviä tila- ja sisustusratkaisuja, joista olisi itsekin saanut ideoita. Tässä kuitenkin muutama kuva messuilta.

Tämä oli taas yksi uusi hauska käyttötarkoitus heinäseipäästä tehdyille tikkaille.  Minunkin olohuoneestani löytyvät isäni kanssa yhteistyöllä tehdyt tikkaat (oikeanpuoleinen kuva), jotka toimivat tällä hetkellä torkkupeittojen telineenä. Tosin kuvaa varten siirsin peitot syrjään.

Nämä terassikalusteet puolestaan ovat mielestäni hauskat, erityisesti pöytä ja sen teksti. Mukavuudenhaluisena ihmisenä en kuitenkaan usko, että tuoleissa tuntuisi hyvältä istua iltaa. Lisäksi valkoinen väri ei välttämättä ole terassikalusteille käytännöllisin.

Tämän kylpyhuoneen vaihtaisin vaikka heti nykyiseen kylpyhuoneeseeni, josta ei ainakaan turkoosia väriä puutu. Olen ollut vahvasti sitä mieltä, etten pidä vaaleista puun sävyistä, mutta näiden kalusteiden sävy yhdistettynä seinälaattoihin todella toimii.

Tämäkin suihkutila miellyttää minun silmääni, vaikka se poikkeaakin melko paljon edellisestä. Tämän tilan juju on mielestäni seinään upotettu hylly, joka luonnossa (toisin kuin tässä kuvassa) kiilteli kauniisti ja sopii mielestäni mainiosti seinien laattoihin.

Myöskään asuntomessuilla ei voinut Angry Birdseiltä välttyä, sillä niitä oli tarjolla kokonainen pöydällinen ja pakkohan niistä oli muisto ottaa... :)

Virkattu matto

Kauan työn alla ollut mattoprojektini tuli päätökseen. Vaikka matosta ei loppujen lopuksi tullut kovin suurta, oli se vaiheessa ja työn alla monta kuukautta. Alkuperäinen suunnitelmani kun oli tehdä matto kiinteillä silmukoilla ja ilman minkäänlaista ohjetta. Kuitenkin ehkä noin kymmenen kerrosta virkattuani matto alkoi olla jo niin kuprulla eikä se muistuttanut mattoa ollenkaan, joten yhtenä iltana päätin purkaa koko alun ja aloittaa virkkaus ohjeen mukaan.


Matto onkin siis virkattu ohjeella, joka löytyy täältä. Virkkaus jäi kuitenkin noin ohjeen puoleen väliin, sillä kude loppui tietysti kesken eikä samaa väriä löytynyt enää Lankamaailmasta. Päätinkin, että matto saa jäädä pienemmäksi ja se löysikin jo paikkansa tuunaamani tuolin alta. Vielä kun keksisi keinon, millä saisi nuo maton reunatkin pysymään lattiassa, etteivät ne nousisi kuprulle...

Alun perin olin suunnitellut tekeväni maton tämän lattiatyynyn alle, mutta kuten kuvasta näkyy matto on siihen tarkoitukseen liian pieni. Kaiken lisäksi olohuoneessa, jossa lattiatyynykin on, on verhot vaihtuneet jo vihreistä pinkeiksi, joten matto ei olisi sopinut muutenkaan tyynyn alle. Näin ollen minulla onkin jo työn alla tyynyn alle tuleva matto. Tällä kertaa ostin toivottavasti kudettakin tarvittavan määrän.

Ensimmäiset pipot

No niin nyt on ensimmäiset ikinä ompelemani pipot valmiina. Ja tietenkään pelkkä pipon ompelu ei vielä riittänyt, vaan toiseen piti saada vielä Angry birds -kuva. Tosin tämä kuva oli pipon saajan toive

Vaalenpunaisen pipon tein täältä löytyvällä ohjeella. Kangas oli kyllä liukasta ja venyvää käsitellä, että sitä ei voi olla huomaamatta lopputuloksestakin, mutta tarkoituksenani olikin vain harjoitella tällä kankaalla pipon tekoa. Ja omaan käyttööni pipo tuleekin.

Toisesta piposta teinkin sitten neliön/suorakaiteen muotoisen, ja tämä onnistui kyllä edellistä huomattavasti paremmin ja vähemmillä ärräpäillä. Päätin kuitenkin vielä ommella pipoon Angry birds -hahmon, joka on leikattu Angry birds -kankaasta. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että hahmoa ommellessa kyllä muutama ärräpää sitten suusta pääsi, kun noissa korvien kohdissa oli niin tiukkoja kurveja ommella, mutta harjoitushan kai tekee mestarin...

Kirpparilöytö

Lähdin kirpputorilta hakemaan vanhaa kirjaa, jonka sivuja voisin hyödyntää askartelemisessa. Tutkin kirjoja ulkoa päin ja yritin löytää kirjan, jossa sivut olisivat mahdollisimman kellastuneet. Noh, ensimmäinen kirja, jonka otin käteeni ja laisinkaan sen nimeä katsomatta oli tämä:

Kirja on siis nimeltään Tyttöjen käsityöt ja se on vuodelta 1945. Mikä parasta, se on aivan erinomaisessa kunnossa! Kaiken lisäksi hintakaan ei ollut kuin yhden euron ja pakkohan se oli ostaa. Tosin en kyllä halua sitä askarteluun tuhota, joten pitänee tehdä uusi kirpputorikierros.

Tässä hieman kirjan virkkausohjeita.

Bussissa tutustuessani kirjan sisältöön löysinkin jo hyviä viisauksia, kuten:
"On kuitenkin ennen kaikkea muistettava, että meidän suomalaisten kohdalla kotimme on suomalainen koti, jota varten valmistamme vain sellaista, joka on meille tuttua ja kotoista, ja vieromme muukalaista."


Enemmän kuitenkin yhdyn tähän:
"On aina muistettava, että valmista työtä katsellessaan ei kukaan kysy, kuinka paljon siihen on uhrattu aikaa, vaan kuka sen on tehnyt."

Tuolin uusi ilme

Löysin muutama kuukausi sitten tämän isoäitini vanhan tuolin ja päätin, että haluan kunnostaa sen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tuolista piti tulla vaaleanpunainen, mutta koska valkoista maalia löytyi jo varastostani niin ajattelin käyttää sen loppuun nyt kun vielä maalipurkin sai ilman suurempaa väkivaltaa auki. :)


Tuoli löysikin paikkansa ainakin toistaiseksi sängyn vierestä yöpöytänä.

Löytäessäni tuolin se oli tämän näköinen eli yksi jalka oli kokonaan irronnut ja loputkin oli vain jollain naruvirityksellä kiinni. Mutta ainakin jalat olivat helppo irrottaa hiomista varten. Tosin hiominen oli kyllä aikamoinen urakka, sillä keltainen maali ei meinannut lähteä edes karkeimmallakaan paperilla. Onneksi aurinkoisia päiviä on riittänyt ja niinpä toteutinkin tuolin hiomisen auringon alla makaamisen ohessa.

Istuinosan maalattuani tajusin, että nuo selkänojan reiät olisi kannattanu tukkia jollain konstilla, sillä nehän olivat täynnä maalia eikä selkänojan kapulat mahtuneet koloihin. Ei auttanut muuta kuin ryhtyä ruuvimeiselillä (toimi talttana) ja vasaralla alkaa naputella maalia pois koloista..

Aikani naputeltuani sain kapulat mahdutettua ja liimattua koloihin. Enää oli ongelmana tuolin keikkuminen, jonka ratkaisin sahaamalla tuolin jalat saman mittaisiksi. Selkänojan maalauksen jälkeen lakkasin tuolin vielä värittömällä lakalla, jotta siinä pystyisi istumaankin.

Kovasti haluaisin vielä koristella/viimeistellä tuolin jollain pienellä yksityiskohdalla, mutta vielä en ole keksinyt ideaa mitä se voisi olla..